Rahoitettavuusanalyysi: löydä yrityksellesi oikea rahoitus

Rahoitettavuusanalyysin rakenne


Hyvä rahoitettavuusanalyysi ja tehtävä tarjousyritykselle jakautuu yleensä neljään päävaiheeseen.


1. Nykytilan ja kasvustrategian analyysi
• Liiketoimintamallin arviointi: Onko yrityksellä skaalautuva tuote tai palvelu?
• Taloudellinen tarkastelu: Nykyinen liikevaihto, kannattavuus, kassavirta ja taseen rakenne.
• Kasvusuunnitelma: Mihin raha aiotaan käyttää (T&K, kansainvälistyminen, laiteinvestoinnit, tiiminkasvattaminen)?


2. Julkisen tukirahan potentiaali
Julkinen tuki vaatii aina rinnalleen omarahoitusta tai yksityistä pääomaa. Analyysissä kartoitetaan:
• Business Finland: Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus (TKI-lainat ja -avustukset), Sprint-rahoitus tai Into-rahoitus.
• Elinvoimakeskus: Yrityksen kehittämisavustus (erityisesti investoinnit, kansainvälistyminen tai alueelliset tuet).
• EU-rahoitus: EIC Accelerator, Eurostars jne., jos kyseessä on erittäin korkean riskin ja suuren
potentiaalin deep-tech tai disruptiivinen innovaatio.
• Kriteerien täyttyminen: Täyttääkö yritys tuen ehdot (esim. uutuusarvo, markkinapotentiaali, omarahoitusosuus)?


3. Sijoitusrahastovalmius
Sijoitusrahastot (VC- ja PE-rahastot) etsivät tuottoa ja arvioivat riskiä. Tässä osiossa arvioidaan:
• Arvonmääritys ja sijoituskelpoisuus: Onko yrityksen tarina ja luvut siinä kunnossa, että VC-rahasto kiinnostuu?
• Pitch deck ja materiaalit: Onko yrityksellä selkeä suunnitelma siitä, miten sijoittajan raha moninkertaistuu?
• Sijoittajaprofiili: Minkä vaiheen rahastoja (Seed, Series A, kasvurahoitus) kannattaa tavoitella?


4. Optimaalinen rahoitusrakenne (vipuvaikutus)
Suurin hyöty analyysistä saadaan luomalla rahoitusskenaarioita, joissa julkinen ja yksityinen rahoitus optimoidaan.

Rahoitettavuusanalyysi kertoo yritykselle, millä edellytyksillä, mistä ja millä rakenteella sen kannattaa hakea rahoitusta ennen kuin se lähtee hakemaan sitä. Tärkeimmät syyt ovat nämä:

Rahoitus löytyy nopeammin ja kohdennetummin. Moni yritys hakee rahoitusta yhdestä paikasta, tyypillisesti pankista. Analyysi kartoittaa kaikki vaihtoehdot: Business Finlandin, Elinvoimakeskuksen, EU-rahoituksen, sijoittajat ja pankit. Näin ei jää käyttämättä sellaista tukea tai rahoitusta, jota yritys olisi voinut saada.
Julkinen tuki vaatii rinnalleen omaa tai yksityistä rahoitusta. Analyysi näyttää etukäteen, paljonko omarahoitusta tarvitaan ja mistä se saadaan, joten hankkeen rahoitus ei jää kesken.
Omistus ei laimene tarpeettomasti. Kun julkinen ja yksityinen rahoitus yhdistetään oikein, sijoittajan raha toimii vipuna. Esimerkiksi 500 000 euron sijoitus voi avata 500 000 euron julkisen rahoituksen, jolloin perustajat luovuttavat omistusta vähemmän kuin jos koko summa tulisi sijoittajalta.
Hakemukset onnistuvat paremmin. Analyysi paljastaa heikot kohdat (esimerkiksi taseen rakenteen, kannattavuuden tai puutteelliset materiaalit) ennen kuin rahoittaja huomaa ne. Hylätty hakemus voi myös heikentää uskottavuutta seuraavalla kerralla.
Kasvusuunnitelma selkeytyy. Rahoittajat haluavat tietää, mihin raha käytetään ja miten se tuottaa. Analyysin tekeminen pakottaa yrityksen määrittelemään tämän tarkasti, mikä auttaa myös yrityksen omassa johtamisessa.
Se säästää aikaa ja rahaa. Hakuprosessit ovat raskaita, ja väärälle rahoittajalle tai väärään aikaan tehty hakemus vie resursseja. Analyysi priorisoi, mitä kannattaa hakea ja missä järjestyksessä.

Lyhyesti: analyysi muuttaa rahoituksen hakemisen arvailusta suunnitelmaksi.